Lämmönlähteitä / Stoves

Viime päivät olemme saaneet nauttia helteestä, mutta kevätsää oli oikukas. Kylmänä päivänä löysin hyllystäni Patricia Kingin mainion kirjan Dolls' House Fireplaces &Stoves.

Pari lämmönlähdettä syntyi kirjan inspiroimana vähitellen kerätystä kokoelmasta korunosia ja muuta hyödyllistä roinaa. Oli yllättävän haastavaa löytää yhteensopivia osia, muutaman päivän niitä pyörittelin ja sitten homma helpottui.

King ymmärtääkseni käyttää kuumaliimapistoolia, minä taas pikaliimaa, jolloin yhteenliimattavien osien välinen kontaktipinta on kriittisempi. Maalasin esineet lopuksi Humbrol Enamel pienoismallimaaleilla, jotka tarttuvat kaikkeen.

Alla hiilikamina, runko, jalat ja taso luukun alla puuta. Liimasin kylkeen metallifolioisen kynttilämansetin paloja, korunosia sekä luukun askartelufoliosta.

Alla aluperin kullanväriset takkavälineet, jotka maalasin messingin ja teräksen värisiksi sekä hopeanvärinen kannettava öljykamina. Kaminan runko on jumbokokoisen lyijykynän hylsy. Huulipunapuikon hylsykin kävisi.

Musta, kannettava öljykamina. Tämä voisi olla emalia eikä valurautaa. Kokosin sen shakkinappulasta ja korunosista.

Kaminoista tuli niin koristeellisia, että ne pääsivät kartanoon. Nyt huomaan unohtaneeni kiinnittää kannettaviin kaminoihin kantokahvan!

Etsin malliksi myös Pinterestistä kuvia aidoista kaminoista ja takoista. Ne osoittautuivat vielä mielikuvituksellisemmiksi kuin Patricia Kingin miniatyyrit.

Tämä oli kivaa puuhaa, jonka jälkeen arvostaa valmiita kittejä entistä enemmän.

Ulkosalla / Outdoors

Nuket pääsivät ulkoilemaan, nimittäin kukkaruukkuun ;)

Kyseessä on kookas bonsairuukku, jonka olen joskus poiminut läheiseltä parkkikirpputorilta. Sain siihen tänä keväänä istutettua minipuutarhan.

Paju (Salix) on lähikaupan pääsiäisrekvisiittaa, muut kasvit timjamia ja ajuruohoa (Thymus Silver Carpet, - Citriodorus Bertram Anderson eli sitruuna-ajuruoho, - Praecox Coccineus eli nummiajaruoho) sekä valkomaksaruohoa (Sedum Album).

Momokot esittelevät valmiiksi saamiani neuleita, joiden silmukat olen soveltanut 1:6-mittakaavaan Hanna Merosen ohjeista. Hattu on huonekaluverhoilukangasta, jonka pingotin muovikorkin päälle. Huomasin, että kannattaa valita hieman alimittainen korkki, sillä ainakin jäykän materiaalin ollessa kyseessä kupu väljenee muotilta otettaessa. Lieri on erillinen rengas samaa kangasta, jonka liimasin hattukupuun kiinni.

Neiti hienohelma 1:12 kartanonukkekodista pääsi myös puutarhaan. Alushameensa voi kastella sateen jälkeen kasveja tuoksutellessa. Posliininukke on Taru Astikaisen muotoilema.

Ruukussa nuket nojaavat multaan tökättyyn grillitikkuun.

Kasvit ovat kasvaneet kovasti kuvan oton jälkeen ja kiven voisi jo poistaa. Ruukku sijaitsee terassillamme puolivarjossa, joten saa nähdä jaksavatko kasvit kukkia. Sitruuna-ajuruoho on kadottanut varjossa häikäisevää keltaisuuttaan. Kaikkien lehdet ovat pienet ja siitä tykkään.

Huonekalukittejä / A Few Furniture Kits

Ilmojen lämmettyä olen päässyt nauttimaan viime syksyn syntymäpäivälahjoistani ja tämän kevään markkinalöydöistä. Mikäpä olisi hauskempaa kuin vaneriset kitit täsmällisesti toisiinsa sopivine osineen. Edelleen hiominen on syytä tehdä ulkona, muuten seuraavasta yöstä tulee tukala.

Kaapelitehtaan kevään Kässämessuilta mukaan tarttui Gepetton kaappikello, postilaatikko ja 1:48 kärryt. Lisäsin haaraniitin pyörylän kelloon heiluriksi.

Valitsin vahingossa ruotsinkielisen postilaatikon, mutta tuskinpa tuo haittaa. Leikkasin laatikon kannen kahtia ja liimasin kangassuikaleen saranaksi.

Talonpoikaisrokokootuolit ovat ruotsalaisen Kottetoysin. Niiden viimeisin maalikerros on ruskea. Ainakin ne näyttävät vanhoilta, sillä hioin pois epäonnistunutta krakleerauskokeilua sinisellä ja kermanvaalealla.

Kärryjen leluominaisuudet tunnistaa kartanon pieninkin, puiset pyörät nimittäin pyörivät.

Kello pääsi kartanon ruokasaliin. Uurretut koristeaihiot oli helppo maalata kultamaalilla ja pyyhkiä ylimennyt väri pois. Kukkakoristeiden harjoittelu saa vielä odottaa, tästä tuli sittenkin klassinen.

Kottetoysin pöytä taittuu kuin oikea, pöytälevyn saranoina toimivat kangassuikaleet ja neljä jalkaa taittuvat keskusrunkoa vasten. Pöydän esikuva sijaitsee Carl Larssonin Lilla Hyttnäsissä.

Sitten olen koonnut vielä yhden lahjan, nimittäin Kottetoysin Selma Lagerlöfin ompelupöydän. Kannen voisi taaskin kiinnittää runkoon kangassuikaleella, mutten ole saanut sitä vielä tehtyä. Hah, onhan se varmasti mahdollista, jos ohjeissa niin sanotaan.

Sisälle mahtuu vielä monta nappia ja nauhaa... Neulatyyny, -kirja ja napit fimoa, lankarullat puuta ja lankaa.

Ensi kertaan, kevät on jo vaihtumassa kesäksi.

Tulppaanit / Tulips

Innostuin kevään kynnyksellä kokeilemaan tulppaanien tekoa ja niitä tulikin tehtyä aika monta. Niiden värit ovat niin inspiroivia kokeiltavaksi polymeerimassaa liukuvärjäten.

Kukka-asetelmia kootessani huomasin maljakon valinnan vaikeuden. Kukat ovat erotuksena paperikukkiin painavia eivätkä pysy pystyssä missä hyvänsä astiassa.

Sormustin on tukeva ja melkein kuin kukkakaupan ämpäri. Pyöreä lasimaljakin toimii.

 Jaana Inkisen henkäyksenohut keramiikkamaljakko pysyy pystyssä kunhan ei töni sitä.

Lasipurkki on kiva, mutta kartanoon liian arkinen. Lisäksi purkin suuaukko on liian kapea.

Tulppaanit ovat kokonaan tehty fimosta kovettamalla varret ensin uunissa. Muovaillessa tulppaanikimput eivät olleet vielä tulleet lähikauppaan, joten hain kukkien värimalleja valokuvista. Yksi ohje tulppaanien tekoon massasta löytyy täältä.

Hyvää Pääsiäistä ja kevättä!

Ruusuja / Roses

Sain talven mittaan koottua asetelmaksi toiselta harrastajalta joskus ostamani Katriina Alasen kukkakitin. Kuten ennenkin runsaasta kitistä riitti osia oikeastaan kahteen asetelmaan.

Kartanon vanhat rouvat ihailevat uutta kukka-asetelmaa. Liljojen tuoksu on kuitenkin liian voimakas näin pieneen huoneeseen ja asetelma päätyy alakerran saliin.

Kokosin asetelman korunosista tekemääni maljakkoon, jonka täytin kitin mukana tulleella muovailuvahalla. Peitin vahan pinnan ensin jäkälällä.

Mummo pitää runkoruususta enemmän. Pikkuruinen pitsiliina ruukun alla on Tiinan virkkaama, päiväpeitto oikealla Katriina Aallon.

Tekisi itsekin mieleni virkata jotain, nyt neulon ja sekin tuntuu niin hitaalta.

Ateria taivasalla / Al fresco Dining

Kuvitelkaa Välimeren tuulet ja viiniköynnös varjostamassa säleikössä yläpuolella...

Jostain syystä koetin saada itseäni liikkeelle kreikkalaisen talon kanssa tekemällä ensin ruokaa.

Miniruuassa on jotain hymyilyttävää ja netti on pullollaan ohjeita, erityisesti youtubea on mukava seurata. Pinaattipiiraat olen tehnyt joskus Kiva Atkinssonin ohjeella, rucolan Angie Scarrin mukaan, muiden esikuvia en pysty nimeämään tai niitä on monta.

Inspiraatio löytyy myös oikeiden ruokien keittokirjojen kuvista. Silloin muovailureseptin joutuukin ratkomaan aivan itse. Kuten vaikka mikä on keitetyn tomaattikastikkeen punainen? Keinovalossa nuo pasta-annokset loistavat räikeän punaisina, valokuvissa aamupäivän valossa taas onnistuivat paremmin.

Paistettu halloumijuusto rucolapedillä on suosikkini.

Erilaisia tulkintoja tomaatista: Kaksi vasemmanpuoleista tankoa ovat ostettuja ja kaksi oikeanpuoleista omia. Oikeanpuolisimman sain aikaiseksi vertaamalla edellisen väreihin ennen uuniin laittoa. Ensin värejä tuli liikaa, siemenet näyttävät siltä kuin ne itäisivät pian.

Sitten piti hakea pari reseptiä lisää...

Kevättä / It's Springtime

Tein alkuvuodesta jukkapalmuja kreikkalaisen talon pihaa ja parveketta ajatellen. Käytin voimapaperia ja rautalankaa. Rungon sisällä rautalanka sallii rungon taivuttelun sopivaan asentoon.

Kastelukannuun sovelsin samanlaista kartongintaivuttelua kuin edellisen päivityksen vuokiin. Kaavat syntyivät tehdessä. Maalasin kannun ensin mustalla, sitten hopean värisellä akryylimaalilla. Kasviravinnepullo on fimoa.

Jukkapalmujen ruukut ovat puurinkuloita luultavasti jostain lasten rakennussarjasta.

Vanhan massatangon loppu taipui vielä anopinkieliksi. Pikkukaktus on Hannan neulekurssilla virkattu muistaakseni 0,6 mm:n koukulla. Se löysi vihdoin paikkansa Tiinan keramiikkaruukusta. Pikkuhiljaa parvekeistutukset täydentyvät, ulkoapäin täällä alkaa olla asutun näköistä.

Kevätaurinko paistaa sisään melkein kuin paljon etelämpänä.

Parvekkeen alle ovat pääskyset alkaneet rakentaa pesiä (fimoa ja niintä). Pesistä alkoi viime vuonna muovailuinnostus, jonka kaikkia tuloksia en ole vieläkään ehtinyt kuvaamaan. Ehkä joku päivä uskaltaudun tekemään itse pääskysetkin räystään reunalle, kovin siroja kun ovat.

Nukkekoti on tässä taas keittiön pöydällä. Haaste tämän talon kanssa on, että sen sijainti on liian hämärä ja ahdas voidakseni kuvata sitä paikoillaan kaapin päällä. Sitten kun alan sitä sisustamaan, kaikki on kiinnitettävä tacky waxilla...

Ai että tykkään keväästä ja lisääntyvästä valosta! Palaamisiin.

Pannuja ja vuokia / Pans and Trays

Löysin jokin aika sitten taitavan Erzsébet Bodzasin ohjeen patojen tekoon Dollhouse Miniatures 046/2015 -lehdestä. Valitettavasti en löydä enää linkkiä tuohon näytenumeroon.

Jutun otsikko (Make a pan in a flash) ei aivan kuvaa omaa prosessiani. Minulla meni näissä useampi päivä, toisaalta ennen kyllästymistä tulin tehneeksi useamman kappaleen sekä varioineeksi mainiota ohjetta.

Leikkasin pohjat tukevasta kartongista saksilla ja reunat ohuemmasta katkoteräveitsellä. Kahvat ovat rautalankaa ja pinta akryylimaalia. Kun pannut ovat valmiita, ne on mukava täyttää kaikenlaisella aikaisemmin tehdyllä.

Kakkuvuoka on saman idean variaatio. Tein reunan paperipäällysteisestä rautalangasta. Aitokeraaminen pannunalunen vasemmalla on ostettu toiselta harrastajalta, minulla ei ole tekijästä tietoa.

Leivonnaiset ovat vasta tulleet uunista, joulutortut olisivat saaneet kohota enemmän :)

Kirsikoita / Cherries

Muistelin kesällä kauppoihin tulleita kirsikoita. Tummanpunaisia, melkein mustia ja tavattoman makeita. Kun opettelee pyörittämään palloja kolmella sormella yhtäaikaa, nämä eivät ole vaikeita tehdä.

Ohjeista saan taas kiittää Angie Scarria. Kirsikkaohje löytyy hänen kirjastaan Angie Scarr's Colour Book - Nature's Colours For Polymer Clay.

Lautaselle liimatut hedelmät ovat lakattuja, irrallaa ja vaa'assa olevat kirsikat lakkaamattomia. Ero on aika suuri.

Satsuman ohjeen löysin Angien kirjasta Miniature Food Masterclass - Materials and Techniques for Model-makers.

Talousvaaka on myös fimosta tehty, sovelsin Marian uusimman kirjan ohjetta.

Katse etelään / Looking Southward

Kevättalvista kesän kaipuuta tämä kai on: Olen valmistellut joitakin huonekaluja kreikkalaista taloa varten. Tuolit ovat vanhoja Eurominejä, joiden selkänojien nupit katkaisin pois.

Pöytä on itsetehty pahvista, listoista ja valmiista sorvauksista. Kannen laatat sain ystävältä Ranskan matkan tuliaisina kauan sitten. Liimasin ne aika summittaisesti ja saumasin pikasiloitteella. Pesin märällä sienellä ylimääräisen saumausaineen pois.

Kaapin päällystin Eurominin kaakelikartongilla. Kaappia voisin muokata vielä lisää ainakin vaihtamalla nupit, mietintätauko...

Viime syksynä tein aika paljon massa-ruokia. Päivien lyhentyessä kuvaaminen jäi. Tuntui myös, että tekeminen meni liian pieneksi. Työnsin ruuat rasioihin odottamaan, tuntuu että ne muuttuivat paremmiksi sillä tavoin. Pikkuhiljaa niitä on hyvä ottaa esiin ja yhdistellä toisiinsa. Leikkiaika!

En osaisi perkata näitä raukkoja oikeasti. Katselen niitä mieluummin vedessä elävinä. Silti Angien opettama tekniikka oli mielenkiintoinen. Pöytälevyn laatan koko on 5 mm.

Kokeilin tehdä Angie Scarrin ohjeen innostamana paperipussejakin fimosta. Eivät vakuuta minua. Teen niitä jatkossa oikeasta paperista mieluummin. Salaatit olen tehnyt Angien muotilla.

Herne karkasi huomaamatta kulhon alle. Lipaston laatan koko on 13 mm.

Vaaleanvihreän parsakukkakaalin olen tehnyt muotintamalla oikeasta 1:1 vastineestaan.

Jatkoa seuraa...

Tapetin vaihto / Changing Old Wallpaper

Hei blogimaailma, tauko on tehnyt hyvää! Kaikenlaista pientä olen tehnyt, mutta kuvaaminen ja julkaiseminen ovat jääneet. Nyt yritän saada taas blogin ajan tasalle. Vaikka talvi on yhä voimissaan, aurinko paistaa taas niin että säteet ulottuvat nukkekodin hämäryyksiin. Sain toissapäivänä kuvattua tämän tänä talvena uudelleen tapetoimani huoneen.

Oivallus tämäkin: Lähes 10 vuoden tyytymättömyyden jälkeen tapetin saa vaihtaa. Olen aivan ihastunut tähän uuteen papukaijatapettiin. Löysin sen Minimaailmasta. Tapetti on tukevaa, mattapintaista paperia, aivan kuin oikeaa tapettia.

Kiinnitys meni melkein nappiin mitaten kaikki seinät ja leikaten aukot oville. Sain hangattua kostealla sienellä suurimman osan vanhaa tapettia pois. Kostea tapetti antoi liimatessa anteeksi ja venyi myös jonkin verran. Vanhassa talossahan tapetti saattaa roikkua löysänä seinällä ja kiristää kulmissa. Liimaukseen käytin Uhun keltaista liimapuikkoa.

Herkullinen tapetti läheltä.

Huone ennen tapetin vaihtoa. Huone näyttää kylmemmältä vai mitä?

Keltaista keltaisella.

Kartanon isännän jokapuolella pursuavat matkamuistot tarvitsisivat lisää hyllyjä ja pöytiä.

 Reutterin teelaiva espanjalaisen pöydän päällä.

Vanha silkkinauha-tyynykin siirtyi tähän huoneeseen. Buddhapatsas on aikoinaan Vietnamista tuotu. Harmi etten ostanut useampaa pienestä hanoilaisesta käsityöpajasta, jossa niitä tehtiin.

Maailmaa nähneen seikkailijan hatun sain aikaiseksi Tarun kipsisellä hattumuotilla. Totesin ettei se ole minun hommaani, mikä ei tietenkään ole muotin vika.

Kevät, vuoden paras aika, lähestyy. Valon lisääntyminen helpottaa pienten esineiden tekemistä ja antaa energiaa. Päivitystauosta huolimatta blogini on elänyt omaa elämäänsä. Jotain on tullut tehtyä oikein, kun vanhat päivitykseni jaksavat kiinnostaa. Kiitos teille kävijät, toivotan elämäänne iloa ja valoa!