Pikku puutarha / Tiny garden

Sadepäivinä ehtii puuhailla kaikenlaista... Halusin tehdä puutarhan, mutta mihin sen mahduttaisin? Sitten muistin vanhan Dollshouse and Miniature Scene -lehden liitteen, jossa Malcolm Smith esittelee tekniikoita puutarhakasvien tekoon 1:24 ja pienemmissä mittakaavoissa. Lisäksi löysin kaapistani suhteellisen naarmuttoman Reutter Porzellanin rasian, sellaisen joissa heidän tuotteensa myydään. Innostuin kokeilemaan näistä ja kaappini aineksista nopeaa tehtävää, joka osoittautui vähemmän nopeaksi. Alla on parin päivän askartelun tulos. Keittiön pöytämme ei ole koskaan ollut yhtä täynnä tavaraa ja sotkuinen kuin tätä tehdessäni!

Kuinka pieneen on mentävä, jotta tilaa tulee lisää? Kuinka pientä voi tehdä? Tätä oli hauska kokeilla. Rasian pohja on 83 x 55 mm ja korkeimman havun korkeus noin 40 mm.

Apuna minulla oli nurmikolla makoileva haavoittunut gallialainen mittakaavassa 1:72. 

Hän on mieheni lapsuudesta.

Kansi päälle ja kasvusto on pölyltä suojassa, kätevää.

Jos jatkossa löydän sopivia rasioita, voisin tehdä lisääkin puutarha-aiheita. 

Mieluummin kuitenkin hieman suuremmassa mittakaavassa ;)

Kahden suuren nukkekodin rakentamisen jälkeen harkitsen siirtymistä rakentamaan 1:24 koossa. Minulla itse asiassa on keskeneräinen Greenleafin Fairfield. Varmaan aika monella on... Koen sen talon vaativan aivan oman paneutumisensa. Ja hirvittää, kun kaikki tavarat pitää tehdä tavallaan uudelleen puolta pienempinä. Onneksi kartanossa ja taiteilijan talossa on vielä paljon keskeneräistä.

Uusia näkymiä / New Views

Käännellessäni taloa piti tietenkin samalla kuvata viimeisteltyjen ikkunoiden tarjoamia uusia näkymiä. Pienet huoneet näyttävät niin todellisilta ikkunan läpi katsottuna. Ja erilaisilta kuin vakiintuneesta katselukulmasta edestä päin. Ollapa lintu ikkunalaudalla...

Ruokasali ensimmäisessä kerroksessa.

Musiikkisali toisessa kerroksessa.

Mummon makuuhuone ja pukeutumishuone sen takana, 3. kerros.

Herrasmiehen makuuhuone, 4. kerros. 

Tämä huone on sisustukseltaan alkuvaiheessa. Siirsin kirjaston vihreät kalusteet tänne.

Julkisivu / The Exterior

Syreenikujalla on tehty julkisivun kunnostusta. Nyt ei katto vuoda, vaikka kuinka sataisi. Olen sinkittänyt (hopean värisillä paperisuikaleilla) katon irvistävät saumat. Lopputulos on huomattavasti edellistä vaihetta siistimpi.

Nukkekoti seisoo makuuhuoneemme syvennyksessä.

Ehkä siksi sain vasta nyt siistittyä listoilla päätyjen ikkunat.

Ei ollut muka sopivaa rimaa. Yksinkertainen ratkaisu löytyi tehdessä, 

liimasin kaksi rimaa päälletysten ja ikkunalaudoille tuli sopivasti syvyyttä.

Julkisivu on periaatteessa nyt valmis. 

Levoton ajatus vilahti heti mieleen: Tasaisen katon päälle 

voisi vielä rakentaa ullakkokerroksen, jotta katto olisi oikeasti mansardi, eikö?

Ja varmuudeksi tarkennus, käänsin kyllä talon takaisin paikoilleen, 

sen yli 30 kg:n massa ei jäänyt huojumaan tähän asemaan.

Mukavaa (ja sateetonta) alkavaa viikkoa!

Pientä edistystä / Slow progress

Hiljaista on ollut blogissa. Toukokuu hurahti puutarhatöissä. Nyt kaikki kasvaa humisten ja sadepäivänä maltan taas päivittää. Kaikenlaista pientä olen ohessa tehnyt.
Talvella jokin oli kyninyt fasaanin hangelle. Silloin keräsin pikkuruisia kaulahöyheniä ja kokosin viimein keväällä niistä mummolle viuhkan.

Entä sohva sitten? Värjäsin lakanakangasta vahvalla teellä ja kokeilin uusia puuvärejä. 

Tuoteselosteen mukaan niitä voi käyttää silkkimaalaukseenkin. Piirsin kuviot ottaen mallia netistä löytämästäni 1800-luvun Aubusson-matosta. Mallituloste siitä näkyy sohvan alla kuvassa. En saanut kynillä kovin pientä kuviota aikaiseksi, mukavan haalistunutta kylläkin.