Momokon boksin rakentamisesta jäi jäljelle vaneria, joku oli kerännyt kaappiin ikkunoita ja ovia sekä kaikenlaista puu-materiaalia. Kyllä näistä nyt pikku mökki syntyy, ensimmäinen kerros on jo pystyssä!
Ensin mietin toteutusta pienemmässä mittakaavassa, sitten muistin kaikki
tekemäni pelargoniat ja muun hyödynnettävissä olevan materiaalin. Talosta tuli siis 1:12-kokoinen.
Portaat ovat ylijääneet kartanosta. Sahasin ne kahtia, sillä talon idea lähti juuri kulman ympäri kääntyvistä portaista. Porraskulmasta alkaen sovittelin seinät paikoilleen. Ovi ja ikkunat ovat valmiselementtejä, joita olen muokannut. Oven valurautakoristeen tein muoviviuhkan osista.
Nyt pitäisi osata päättää, missä on keittiö. Vaihtoehtoja on kolme ja kiinnostavimmassa lieden hormi kulkisi yläkerran parvekkeen läpi.
Portaat johtavat vielä olemattomaan yläkertaan. Portaiden alle jäi tila, jonne mahtuisi puutarhatyökalut tai wc... En ole varma sorvatuista porraskaiteista, korvaanko umpikaiteella vai pidänkö. Kiviseinä on kananmunakennon revityistä paloista.
Kesämökillä ulkona auringonpaisteessa
sahaaminen oli aika rentouttavaa. Puuhaa riittää varmasti koko kesäksi ja toivottavasti intoa riittää katonharjaan asti.
Kreikassa näkee keskeneräisiä rakennuksia, joiden ensimmäisen kerroksen katolta betoniraudat sojottavat taivaalle. Sekin on ratkaisu. Tässä Välimeren unelma ilman yli 30:nen asteen
helteitä...
Suomessa on satanut satamasta päästyään ja nyt kaikki kukkii yhtä aikaa. Onneksi pionit eivät ole vielä aloittaneet. Alla vielä valikoima iiriksiä puutarhastani, mutta kyllä olen kitkenytkin!
tiistai 27. kesäkuuta 2017
maanantai 26. kesäkuuta 2017
Onkin jo kesä! / It's summer already!
Pitkästä aikaa – välillä tuntuu, että kevät ja alkukesä ovat kaikkein kiireisintä aikaa vuodesta! Tässä tulee vihdoin päivitys aikaansaannoksistani.
Keväisessä Hannan vaatapajassa aloin hahmottelemaan tanssijattaren asua. Muutaman yläosa-kokeilun jälkeen luovuin ompelusta ja otin esiin nauhat ja kangasliiman.
Asu ei ehkä ole aivan oikeaoppinen, vaan tehty posliiniosien ehdoilla. Nukke on Tarun muotoilema ja odotellut vaatetusta aika tovin.
Marokkolaissermin tein Miniaturas-lehden numeron 146 Matxalen Espaderon ohjetta soveltaen. En löytänyt sitä hänen bloginsa Tutoriales -kohdasta, paljon muuta kivaa kylläkin.
Muistin lehden ohjeen löytäessäni kirpputorilta tämän lasten ristipistopakkauksen. Näissä korteissa reiät ovat harvemmassa kuin ohjeessa. Näin ollen sermistäni tuli rakenteeltaan yksinkertaisempi. Puuosat on molemminpuolin korttia liimattua kapeaa jäätelötikkua, saranat palaset kangasta. Yksinkertainen ja hauska ohje, jota olen halunnut kokeilla jo jonkin aikaa.
Päättyneenä lukukautena kävin keramiikkakurssilla, missä ehdin tehdä jotain pientäkin. Itse asiassa nämä kyllä kasvoivat matkalla kotiin, eivätkä aivan täytä vaatimuksiani miniatyyristä. Ne ovat kuitenkin oikeaa käsinrakennettua keramiikkaa ja niihin voi laittaa oikeaa multaa tai vettä, aika ilahduttavaa.
Pieniin esineisiin oli hauska kokeilla eri lasitteita ja pintakäsittelyitä.
Turkoosi on suosikkini. Ulkoruukuiksi kelpaavat, pienimmät kulmikkaat myös lavuaariksi.
Uusia projekteja kohti, olen ruvennut taas rakentamaan!
Ja kiitos kommenteistanne edellisiin, palaamisiin!
Keväisessä Hannan vaatapajassa aloin hahmottelemaan tanssijattaren asua. Muutaman yläosa-kokeilun jälkeen luovuin ompelusta ja otin esiin nauhat ja kangasliiman.
Todellisuus lennokkaan olemuksen alla...
Asu ei ehkä ole aivan oikeaoppinen, vaan tehty posliiniosien ehdoilla. Nukke on Tarun muotoilema ja odotellut vaatetusta aika tovin.
Marokkolaissermin tein Miniaturas-lehden numeron 146 Matxalen Espaderon ohjetta soveltaen. En löytänyt sitä hänen bloginsa Tutoriales -kohdasta, paljon muuta kivaa kylläkin.
Muistin lehden ohjeen löytäessäni kirpputorilta tämän lasten ristipistopakkauksen. Näissä korteissa reiät ovat harvemmassa kuin ohjeessa. Näin ollen sermistäni tuli rakenteeltaan yksinkertaisempi. Puuosat on molemminpuolin korttia liimattua kapeaa jäätelötikkua, saranat palaset kangasta. Yksinkertainen ja hauska ohje, jota olen halunnut kokeilla jo jonkin aikaa.
Päättyneenä lukukautena kävin keramiikkakurssilla, missä ehdin tehdä jotain pientäkin. Itse asiassa nämä kyllä kasvoivat matkalla kotiin, eivätkä aivan täytä vaatimuksiani miniatyyristä. Ne ovat kuitenkin oikeaa käsinrakennettua keramiikkaa ja niihin voi laittaa oikeaa multaa tai vettä, aika ilahduttavaa.
Pieniin esineisiin oli hauska kokeilla eri lasitteita ja pintakäsittelyitä.
Turkoosi on suosikkini. Ulkoruukuiksi kelpaavat, pienimmät kulmikkaat myös lavuaariksi.
Uusia projekteja kohti, olen ruvennut taas rakentamaan!
Ja kiitos kommenteistanne edellisiin, palaamisiin!
Tunnisteet:
Astiat,
Kalusteet,
Keramiikka,
Nuket,
Paperista
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)