Maalausta / Painting Furniture

Kauden väri on täällä ollut harmaanruskea, joka lähti liikkeelle etikkaliemellä käsitellystä puulaatikosta (missä nalle seisoo alakuvassa. Irrotin nallen rintaneulan pinteestä, vähän jäi arpia selkään.)
Sekoitin akryylimaaleilla samaa sävymaailmaa ja väriä tarttui aika moneen kalusteeseen. Nojatuolin kankaankin maalasin, tuoli on niin kauniisti verhoiltu, että päätin oikaista.

Tuolit näyttivät tältä ennen maalausta. Kovasti on kirjavaa, minua häiritsi useampikin asia.

Kaapin olen joskus maalannut kermankeltaiseksi. Testasin oviin tekniikkaa, missä kuva kiinnitetään liimapintaan kuvapinta alaspäin. Annetaan kuivua ja hierotaan vaikka märällä sienellä välissä oleva paperi pois. Jotkut käyttävät valkoista liimaa, minulla oli tammensävyiseksi värjättyä kalustelakkaa. Kuvat tummuivat sen johdosta ja lipasto vaati tummempaa väriä.

Tekniikan hyöty on se, että liimattu kuvio uppoaa ympäristöönsä paremmin eikä näytä niin päälleliimatulta. Hento kerros paperia saa pinnan näyttämään vanhalta ja hauraalta.

Kannen marmoroinnin säilytin samanlaisena.

Valokuvakehykset ovat metalliriipuksia, joista leikkasin ripustuslenkin pois. Vanhensin niitä maalaamalla ruskealla akryylilla. Valokuvakehyksien taustalle liimasin kaksi palaa mustaa kartonkia. Muut kehykset ovat jotain massaa, eivätkä aivan suoria.

Kaapin ovien vetimet tein korupiikeistä, helmikaloteista ja pisaranmuotoisista metallihelmistä.

Penkkikin sai uuden kerroksen väriä yhtenäisyyden vuoksi. Oikealla oleva kukkapylväs oli alunperin mahonginväriseksi lakattu. Lisäsin kultaa hyvin kuivalla siveltimellä harmaan päälle.

Salissa näyttää nyt tältä, olkoon tuo turkoosi matto kunnes löydän paremman.

Takassa on kullanvärinen servettirengas odottamassa valurautaiseksi tai pronssinväriseksi käsittelyä.
Nurkassa oleva kirjoituslipasto säästyi toistaiseksi maalaukselta.

Seinäkellokin pääsi vihdoin seinälle. Porasin seinään reiät, joihin liimasin nuppineulat. Painava kello roikkuu yläosastaan niiden varassa. Maalasin kellonkin samalla harmaanruskealla.

Ilman turkoosia olisi rauhallisempaa. Pitäisi varmaan etsiä alla olevan kuvan sävyinen suurempi matto.

Huone alkaa olla voiton puolella, olen tyytyväinen että sain nytkäytettyä kartano-projektia eteenpäin. Välillä tuntuu kuin kaikki ratkaisut olisivat kuin liimattu paikoilleen.

Nyt alkaa olla kevät kauneimmillaan ja puutarhassa menee paljon aikaa ja se on ihanaa.

Pikamatto / Easy Carpet

Löysin viime talvena kirpputorilta pussukan, joka selvästi koostui kahdesta pienoismatosta. Purin puoliskot irti rikkinäisestä vetoketjusta ja toisistaan. Ilokseni matot olivat kuvioiltaan kokonaiset. Pesin ne ja päättelin kapeat sivut kääntämällä saumanvarat nurjalle puolelle. Pitkille sivuille ei tarvinnut tehdä muuta kuin prässätä taitteet suoriksi.

Ompelin ompelukoneella mustalla langalla pitkin tummaa raitakuviota matossa. En arvannut, että tiivis tikkaus venyttää maton neuloksen kapeissa päissä. Toisaalta eihän oikeatkaan matot ole välttämättä aivan symmetrisiä, se riippuu kutojasta. Lopuksi liimasin alapintaan hapsuiksi lakanakankaasta leikatut ja toiselta reunaltaan puretut suikaleet.

Matot ovat sopivan kokoisia kartanon suurehkoihin huoneisiin. Värikin on hieno, tosin se vaikuttaa kartanoon liian voimakkaalta. Minulla on luultavasti kolme vaihtoehtoa:

Jättää matot aurinkoon haalistumaan tai yrittää värjätä ne jotenkin tai jättää ne odottamaan jotain tulevaa projektia. Kaikissa vaihtoehdoissa lopputulos on epävarma. Tilanne kuvastaa hyvin tätä harrastusta. Helposti koottu matto ei sittenkään ole helppo.

Kartanon juhlasalissa turkoosi syö muut värit.

Olen maalannut muutamia huonekaluja kuvien oton jälkeen, siitä seuraavassa päivityksessä.

Kirjastoon väri melkein sopiikin. Oranssien kuvioiden väri toistuu verhojen oransseissa kukissa. Onko värejä kuitenkin liikaa? (On). Tämä huone on toiminut pitkälti punaisten ja vihreän yhdistelmänä. (Haluan selkeyttä, tavaraakin voisi vähentää täältä). Huoneet ovat samankokoiset keskenään, mutta kirjasto vaikuttaa pienemmältä.

Seuraavaan kertaan, voikaa hyvin ja kiitos kommenteistanne edelliseen.

Kirjoja / Some Reading

Sain vihdoin kuvattua kirjakaapit. Kirjoja olen askarrellut jo talvella. 

Sitten kävikin niin etteivät kaapit aivan täyttyneet, kirjoja olisi tarvittu lisää.

Taiteilijan talon kaapissa säilytetään myös lapasia ja villasukkia. 

Jätin laatikon auki, sillä eihän muuten sisällys näy.

Kaapissa on kirjoja mm. Susannalta:

Ihana keittiöaiheinen sarja ja lapsuuteni klassikkoja:

Olipa kartanossa pölyistä ja keskeneräistä, 

piti myös raivata tilaa lastenhuoneen kirjakaapille.

Lasten kirjakaappi täydentyi näillä kirjoilla. Muistaisimpa mistä olen löytänyt kannet. 

Näin käy kun projektit venyvät liiaksi.

Lasten kaapista löytyvät myös modernimmat aarteeni, aikoinaan Tukholmasta 

ostetut aapinen ja perhosopas. Jokainen sivu väritulostettu miniatyyri, jota voi lukea! 

Valitettavasti pienen koon (korkeus n. 14 mm) vuoksi en pystynyt avaamaan niitä ja 

joudutte kuvittelemaan sisällön. Tekijän nimeä minulta ei löytynyt.

Olen ollut laiska kuvaamaan miniatyyrejä. Yritän taas päivittää blogia useammin. 

Nyt syynä ei ainakaan ole valon puute, sillä aurinko paistaa täydellä teholla.

Hyvää kevättä!