Maalausta / Painting Furniture

Kauden väri on täällä ollut harmaanruskea, joka lähti liikkeelle etikkaliemellä käsitellystä puulaatikosta (missä nalle seisoo alakuvassa. Irrotin nallen rintaneulan pinteestä, vähän jäi arpia selkään.)
Sekoitin akryylimaaleilla samaa sävymaailmaa ja väriä tarttui aika moneen kalusteeseen. Nojatuolin kankaankin maalasin, tuoli on niin kauniisti verhoiltu, että päätin oikaista.

Tuolit näyttivät tältä ennen maalausta. Kovasti on kirjavaa, minua häiritsi useampikin asia.

Kaapin olen joskus maalannut kermankeltaiseksi. Testasin oviin tekniikkaa, missä kuva kiinnitetään liimapintaan kuvapinta alaspäin. Annetaan kuivua ja hierotaan vaikka märällä sienellä välissä oleva paperi pois. Jotkut käyttävät valkoista liimaa, minulla oli tammensävyiseksi värjättyä kalustelakkaa. Kuvat tummuivat sen johdosta ja lipasto vaati tummempaa väriä.

Tekniikan hyöty on se, että liimattu kuvio uppoaa ympäristöönsä paremmin eikä näytä niin päälleliimatulta. Hento kerros paperia saa pinnan näyttämään vanhalta ja hauraalta.

Kannen marmoroinnin säilytin samanlaisena.

Valokuvakehykset ovat metalliriipuksia, joista leikkasin ripustuslenkin pois. Vanhensin niitä maalaamalla ruskealla akryylilla. Valokuvakehyksien taustalle liimasin kaksi palaa mustaa kartonkia. Muut kehykset ovat jotain massaa, eivätkä aivan suoria.

Kaapin ovien vetimet tein korupiikeistä, helmikaloteista ja pisaranmuotoisista metallihelmistä.

Penkkikin sai uuden kerroksen väriä yhtenäisyyden vuoksi. Oikealla oleva kukkapylväs oli alunperin mahonginväriseksi lakattu. Lisäsin kultaa hyvin kuivalla siveltimellä harmaan päälle.

Salissa näyttää nyt tältä, olkoon tuo turkoosi matto kunnes löydän paremman.

Takassa on kullanvärinen servettirengas odottamassa valurautaiseksi tai pronssinväriseksi käsittelyä.
Nurkassa oleva kirjoituslipasto säästyi toistaiseksi maalaukselta.

Seinäkellokin pääsi vihdoin seinälle. Porasin seinään reiät, joihin liimasin nuppineulat. Painava kello roikkuu yläosastaan niiden varassa. Maalasin kellonkin samalla harmaanruskealla.

Ilman turkoosia olisi rauhallisempaa. Pitäisi varmaan etsiä alla olevan kuvan sävyinen suurempi matto.

Huone alkaa olla voiton puolella, olen tyytyväinen että sain nytkäytettyä kartano-projektia eteenpäin. Välillä tuntuu kuin kaikki ratkaisut olisivat kuin liimattu paikoilleen.

Nyt alkaa olla kevät kauneimmillaan ja puutarhassa menee paljon aikaa ja se on ihanaa.