Ilmojen lämmettyä olen päässyt nauttimaan viime syksyn syntymäpäivälahjoistani ja tämän kevään markkinalöydöistä. Mikäpä olisi hauskempaa kuin vaneriset kitit täsmällisesti toisiinsa sopivine osineen. Edelleen hiominen on syytä tehdä ulkona, muuten seuraavasta yöstä tulee tukala.
Kaapelitehtaan kevään Kässämessuilta mukaan tarttui
Gepetton kaappikello, postilaatikko ja 1:48 kärryt. Lisäsin haaraniitin pyörylän kelloon heiluriksi.
Valitsin vahingossa ruotsinkielisen postilaatikon, mutta tuskinpa tuo haittaa. Leikkasin laatikon kannen kahtia ja liimasin kangassuikaleen saranaksi.
Talonpoikaisrokokootuolit ovat ruotsalaisen
Kottetoysin. Niiden
viimeisin maalikerros on ruskea. Ainakin ne näyttävät vanhoilta, sillä
hioin pois epäonnistunutta krakleerauskokeilua sinisellä ja
kermanvaalealla.
Kärryjen leluominaisuudet tunnistaa kartanon pieninkin, puiset pyörät nimittäin pyörivät.
Kello pääsi kartanon ruokasaliin. Uurretut koristeaihiot oli helppo maalata kultamaalilla ja pyyhkiä ylimennyt väri pois. Kukkakoristeiden harjoittelu saa vielä odottaa, tästä tuli sittenkin klassinen.
Kottetoysin pöytä taittuu kuin oikea, pöytälevyn saranoina toimivat kangassuikaleet ja neljä jalkaa taittuvat keskusrunkoa vasten. Pöydän esikuva sijaitsee Carl Larssonin Lilla Hyttnäsissä.
Sitten olen koonnut vielä yhden lahjan, nimittäin
Kottetoysin Selma Lagerlöfin ompelupöydän. Kannen voisi taaskin kiinnittää runkoon kangassuikaleella, mutten ole saanut sitä vielä tehtyä. Hah, onhan se varmasti mahdollista, jos ohjeissa niin sanotaan.
Sisälle mahtuu vielä monta nappia ja nauhaa... Neulatyyny, -kirja ja napit fimoa, lankarullat puuta ja lankaa.
Ensi kertaan, kevät on jo vaihtumassa kesäksi.