Säilöntää / Making Preserves

Marjat kuivuvat oksiin puutarhassa, nurmikot ovat keltaisia, puut tiputtavat lehtiään. Onneksi tänään vihdoin sataa. Edellisenkin blogipäivitykseni aikaan satoi. Usean viikon helle on verottanut intoa näpertelyyn ylipäätään. 

Heinäkuun alussa kokeilin pitkästä aikaa säilöntää. Kokosin vihannespikkelssit ja hedelmäsäilykkeet osin uusista ja osin vanhoista osista, mitä löysin polymeerimassaesine-lokerikkojen pohjalta.

Käytin Solid water -nimistä tuotetta, joka oli jo hieman vanhentunutkin. Se toimi hyvin, vaikka sotkin sekoitussuhteet laittamalla vahingossa kumpaakin komponenttia yhtä paljon. (Helteessä sitä ei ole terävimmillään). 

Tuotteen haju ei ollut kovinkaan voimakas. Suojahanskoja on hyvä käyttää, sillä pienten astioiden ollessa kyseessä nesteen läikkymistä sormille ei oikein voi välttää.

Ilmakuplia ei tullut niin helposti kuin nestemäisen fimon kanssa, sillä Solid Water näytti juoksevan helpommin pieneenkin koloseen vihannesten seassa. Nesteen kirkkaus on myös ehdottomasti parempi. Värjäsin nestettä raaputtamalla sekaan pigmenttiä kuivapastelliliidusta. 

Tämä tuote kuivuu ilmassa eikä astioiden tarvitse olla uuninkestäviä. Juotavaa muovikannuissa. Mehun pinnalla on appelsiinilohko.

Aloittelin kreikkalaisen talon rustiikkisen keittiön sisustusta, täällä onkin aika monta hyllyä täytettäväksi. Tein kattoon chiliketjun, valkosipuliletti on vanhempaa perua. Tarkoitus olisi myös kerätä yrttejä kuivumaan lisää, vaikka aito timjami on nukkekodissa isolehtistä.

En ole varma, jääkö vihreä kaappi tuohon. Se ei ole ymmärtääkseni erityisen kreikkalainen. Kaapin päällä olevat ruukut tein alkukesästä päällystämällä fimolla isoja puuhelmiä.

 Ideoita on paljon, toteutusta varten joutunee odottamaan viileämpää vuodenaikaa.

Muovailua / Fimo Projects

Hupsis, melkein kuukausi on kulunut edellisestä päivityksestä. Helle kuivattaa jo puutarhoja ja puistoja. Tänään satoi vihdoin ja se on ihanaa. Asunnon hetkellisestä viilenemisestä virkistyneenä sain tartuttua blogiasioihin.

Tässä on vielä kesäkuun muovailuinnostuksen tuotoksia. Peikonlehdet kehittyvät kerta kerralta. Edelleen liikun epämukavuusalueella, mitä tulee varsien yhdistämiseen lehtiin ja kasvien kokonaishahmoon. Olen kovettanut kasvit makuuasennossa. Lehtien alle pitää muistaa laittaa tuet, muuten kasvit näyttävät kärsivän kuivuudesta kun lehdet roikkuvat. Jokaisessa ruukussa on myös tukena massasta muovattu sammaltolppa, mihin kasvin varsi kiinnittyy.

Kirjava lajike kokeilussa. Olisihan näitä vaikka mitä mielenkiintoisia.

Upotin ruukkumassaan turkoosia kivijäljitelmämassaa (fimoa sekin), mitä en saa käytettyä muuten mihinkään.

Ensimmäinen kasvi vasemmalta katkesi uunissa, sillä laitoin sen epähuomiossa sinne pystyssä. Onneksi tilanteen saattoi korjata vahvistamalla runkoa ja laittamalla vaakatasossa uuniin uudestaan.

Kaktusvalikoima on kasvanut edelleen.

Kokeilin rakentaa ruukun puuhelmen päälle. Kuvassa on myös ensimmäinen fimosta tekemäni pelargonia. Osien paksuus on tietty haasteena verrattuna paperisiin kukkiin.

 

Kun kaikenlaista kokeilee, irto-osia kertyy aika lailla. Välillä onkin hauska yhdistellä vanhoja paloja jonkinlaisiksi kokonaisuuksiksi, kuten punakaalin leikkuu alla tai peston teko yllä. Ongelma on vaan ettei vanhat osat enää tehdo kelvata, kun on oppinut lisää ja näkee niissä virheensä.

Polymeerimassat ovat tosi monipuolisia miniatyyrien teossa, oma kekseliäisyys, kärsivällisyys ja taidot vain ovat rajana ja jatkuvasti voi oppia uutta.

Viherkasveja / Green Plants

Koulun päättäjäiset, lapsen syntymäpäivä, kylvöt ja istutukset oikeassa puutarhassa ovat pitäneet minut pois harrastuksesta. Nyt meillä on helle ja tuntuisi hassulta näpertää sisällä miniatyyrejä. Esittelen joitain aikaisemmin keväällä tekemiäni kasveja.

Taiteilijan työhuone ja muutkin talon huoneet ovat kaivanneet viherkasveja. Tarpeesta ja internetin ihmemaailman esimerkeistä lähti liikkeelle monen päivän viherkasvikuume.

Aluksi ajattelin vain kokeilla kultaköynnöksen lehtien värien sekoittamista, sitten innostuin sekoittamaan muitakin kuvioita. Tässä on massan etu, jokaista lehteä ei tarvitse maalata erikseen. Monet huonekasvit ovat lehdiltään paksuja ja vahamaisia. Haasteita onkin sitten aika joukko, miten saada lehdistä ja varsista riittävän ohuita, kaikkialle tarttuvat massanpalat tarttumaan kestävästi oikeaan paikkaan jne.

Ensimmäiset taistellut kultaköynnökset. Takanaolevan tein vaaikatasossa, kovetin uunissa välillä, lisäsin bambutuet ja jatkoin varsien ja lehtien lisäämistä toiselle puolelle.

Sipulit ja mehikasvit ovat helppoja. Ruukkuja tein tarpeen mukaan käyttäen muottina kotoa löytyviä esineitä tai tehden niistä muotteja kaksikomponenttisilikonin avulla. Jotta saa suoraa, kovetettava ruukku pitää laittaa uuniin muotteineen. Lopuksi hiomista ja patinointia akryylimaalein. Ruukkuihin voi upottaa eriväriset massanjämät multakerroksen alle. Liimasin useimpiin lisäksi teenpuruja pintaan nestemäisellä fimolla. Ja lopuksi koko esine vielä uuniin kovettumaan.

Seuraavassa satsissa kokeilin erilaisia lehden muotoja ja värejä. Anopinkieltä tein useamman kerran, sillä sen suvussa on useita eri muotoja ja värejä.

 

Palasin myös täydentämään vuosia sitten tekemiäni kaktuksia. Piikkejä näissä ei ole vieläkään, mutta uudet vaaleat tupsut. Korkeammissa lehtikaktuksissa on sisällä ohut korulanka, muuten ovat pelkkää polymeerimassaa.

 

 

Välillä oli pakko tehdä lisää ruukkuja, aina ne loppuivat kesken. Sekoittelin niitä massanlopuista useassa erässä ja väriä oli mukava vaihtaa muutenkin.

 

Uskaltauduin kokeilemaan peikonlehteäkin, tätä pitää miettiä vielä. Varsissa on sisällä metallilangat ja niitä on haastava muotoilla aidon näköisiksi. 

Kultaköynnöstankoa oli vielä jäljellä, kiinnitin lehdet nestemäisellä fimolla metallilangan sisältäviin varsiin. Kokosin kovetetut varret lehtineen fimomultaan ruukkuun ja kovetin vielä kerran. Osan irronneista osista jouduin vielä liimaamaan pikaliimalla.
 

 

Kuviolliset lehdet olen siis tehnyt kokoamalla tangon kuten appelsiinia tehdessä. Siitä olen leikannut sitten viipaleita ja muotoillut lehdiksi. Nukkumatin lehdet ovat kiinni paperipäällysteisessä rautalangassa ja niitä voi vielä taivutella paiston jälkeen, mikä on tietysti etu.

 

Haasteita riittää, en ole kaikkeen todellakaan tyytyväinen ja harjoitusta tarvitsen lisää. Kasveja on kiva tehdä siksikin, että saman lajin yksilöt voivat olla niin eri kokoisia. Hämmästyin kun näin aikoinaan trooppisessa kasvihuoneessa kultaköynnöksen, jonka lehdet olivat pääni kokoiset.

Seuraavaksi näille pitäisi tehdä hyllyt ja asemoida ne taiteilijan taloon. Tai ehkä aivan kaikki eivät mahdu.
 

Kevättä / Springtime

Kevät on jo pitkällä. Blogin päivitys laahaa jäljessä. Syy siihen on uuden instagram-tilini @syreenikuja. 

Blogimaailma vaikuttaa uneliaalta IG:n jatkuvaan kuvavirtaan verrattuna. Toisaalta blogin kautta kerronnallisuus toteutuu helpommin ainakin minulla. Pystyn toistaiseksi päivittämään blogia vanhan tietokoneeni vanhalla verkkoselaimella. Instagramia käytän yksinomaan puhelimella ja sillä on aika hankalaa kirjoittaa pitkiä tekstejä.

Kuvaamisessa puhelimella on ollut haasteita, huomaan tehneeni monenlaista mutta vältelleeni kuvaamista. Se on hassua, sillä olen pitänyt valokuvaamisesta. Parin uuden oivalluksen jälkeen kuvaaminen ehkä sujuu jatkossa helpommin.

Sisustin huvilan kuistia pääsiäiseksi. Uutta siellä ovat tekemäni sivustavedettävä talonpoikaissohva sekä pieni kirjoituslipasto.

 

Huonekalujen tekeminen yksinkertaisillakin työkaluilla on yllättävän hauskaa ja sään lämmetessä hiomista on taas hyvä tehdä ulkona. Minulle on kertynyt kaikenlaista puutikkua ja -palaa, parin huonekalun tekeminen ei kyllä verota varastoja juurikaan. 

 

Käsintekemisestä ja kierrätyksestä tulee hyvä mieli. Sohvan parissa kului hetki jos toinenkin, sillä tein senkin ilman kaavoja tai ohjeita 1:1 huonekalun kuvaa tutkien.

Kuistin ikkunalaudoille päätyy kaikenlaista tavaraa ja kasvia. Allaolevissa kuvissa ovat ikkunalasitkin paikoillaan.

Ompelin tyynyt hiljattain kapeasta suikaleesta ja kuviot asettuivat hieman sattumanvaraisesti. Sipulikukat versovat jo voimallisesti.

 

Pari takaumaa talveen: Sain vuosia sitten pudonneen potkukelkan korjattua.
Lumisimulaatio kuvassa on levyvanua.

 

Vanhat lyhdyt toivottavat tervetulleiksi taloon. 

 

Postilaatikko on kiinnitetty oven pieleen. Toivon hyviä uutisia, kiitos!

 

Hyvää ja aurinkoista kevättä!

Uudet ruusut / New Roses Done

Kreikkalaisen talon pihan rakennus etenee. Sain viikonloppuna valmiiksi etupihalle kolmenväriset ruusut. Lintuhäkki on ripustettu paikoilleen odottamaan lintua. Se on H&M:n vanhasta kaulakorusta ja alunperin kullanvärinen.

Aloitin tummanpunaisista ruusuista, jatkoin vaaleanpunaisilla ja kun istutus ei edelleenkään oikein näyttänyt täydeltä, jatkoin oransseilla. Aika vauhdilla tein nämä, yksittäiseen kukkaan olisi voinut käyttää huomattavasti enemmän aikaa. Mitä enemmän jaksaisi leikata ja liimata yksittäisiä terälehtiä, sitä kauniimpi lopputulos. Kokosin kukat paljolti liimaamalla varren ympärille pyörittäen kreppipaperisuikaleita. Osa oli vanhaa vesiväreillä liukuvärjättyä varastoa ja osan maalasin huopakynillä.

 

Viiniköynnöksen juurellekin mahtuu jotain lisää kasvamaan. Lajista en ole varma, olkoot tuossa kunnes keksin jotain hienompaa.

 

Vuosia sitten Katriinan kitistä kokoamani liljat pääsivät ruukkuun (Ruukku on Minimaailmasta).

Ovi sai kolkuttimen, jonka värjäsin permanent-tussilla mustaksi.

Oven yläpuolelle ripustin naulaan kreikkalaiseen tapaan kukkaseppeleen. Se on saanut olla siinä jo kuukausia ja kukat ovat kuihtuneet.

Parvekkeen nurkkaan kiinnitin ompelulangasta pyykkinarun, jossa on Mirkan puisia pyykkipoikia. Ne ovat uskomattoman pieniä! Tänne sopii ripustaa uimapuku kuivumaan. Tuolit ovat saaneet pellavaiset istuintyynyt.

Uudessa bloggerissa on hieman opettelua. Ainakin minulle se antaa uudeksi tekstipohjaksi automaattisesti koodinäkymän, mikä pitää vaihtaa vasemmasta yläkulmasta kirjoitusnäkymään.

Koronatilanne on siirtynyt leviämisvaiheeseen Helsingin seudulla. Nyt on haettava lohtua hyvistä asioista, niistä joita on vielä saatavilla. Vanhempia ei voi tavata eikä ystäviä.

Kiitos ystävällisistä kommenteistanne ja siitä että kävitte täällä. Pysytelkää terveinä.

Uudet kukkalaatikot / New Planter boxes

Elokuussa loma loppui ja edellisen päivityksen puuhuvila jäi tietysti kesken. Miniatyyriharrastukseni on ollut kokolailla tauolla. Nyt onkin taas vuosi lopuillaan. Silmäilin keskeneräisiä projektejani ja marraskuun hämäryydessä tämä kuviteltu lomatalo etelässä alkoi vaikuttaa juuri sopivalta keskittymisen kohteelta.

Kreikkalaisen talon kolmen ikkunan alla on vihdoin kukkalaatikot. Mainio ohje pelargonioiden tekoon löytyy mm. Elizabethin blogista. 

Pari kokemusta ohjeesta: Useamman varren kietominen yhteen kimpuksi mielestäni helpotti kokoamista. Minulla ei ollut kukkapohjiksi styroksipalloja, joten pyörittelin vihreästä paperista liiman avulla pallukat varsiin. Jos ne eivät aivan terälehdillä peittyneet, se ei mielestäni haittaa vaan vaikutelma on silti luonnollinen. Sormia piti pestä säännöllisesti, jotta pallukat liimaantuivat oikeaan paikkaan :).

Käytin kahta piparkakun mallista kuviolävistäjää sekä kukkiin että lehtiin. Huopakynillä oli kätevä lisätä väriä ja kuvioita. Kukkalaatikoiden valmistumiseen kului tunteja kolmena päivänä, vaikka osa vaaleanpunaisista kukista oli jo aikaisemmin tehtyjä. 

Ylimmässä kuvassa on itsetehty kukkalaatikko ja huopakynillä voimistetut kukat. Muissa kuvissa on kyse kahdesta eri ostolaatikosta. Köynnöksiin käytin eri kuviolävistäjää, näitä kun on tullut kerättyä... Kukkia olisi mahtunut enemmänkin, ällistyttäviä määriä ruukkuihin mahtuukin.

Metsästä ja torilta / Mushroom Picking & Shopping

Helsingissä oli eilen 7°C!

Poikkeuksellisen lämpimän talven johdosta Syreenikujalta on käyty sienimetsässä 

ja löydetty kanttarelleja!

Muut hankinnat ovat torilta.

Suklaakeksien leivonnassa on näköjään käytetty runsaasti voita.

Esittelen jo kesällä tekemiäni esineitä, jotka sain vasta hiljattain kuvattua.

Keksirasia on valmis metallirasia, jonka kanteen liimasin kuvan sekä lakkasin. 

Unikot tein Susannan kirjan ohjeella muutoin paitsi liimasin terälehdet tekokukan tekoon tarkoitettujen heteiden ympärille.

Hauskaa miten arkinen paperipussikin on söpö minikoossa.

Loma-askarteluja / Holiday Crafting

Haluan esitellä vielä joulunpyhien aikana tekemiäni minejä, sillä sain ne valokuvattua vasta tänään.

Vanhat kakut ja mansikkaviinerit saivat sokerikuorrutuksen kirsikoineen, kun kadonnut tekstiilikohoväri löytyi.

Pähkinänsärkijän kokosin erilaisista puuhelmistä, puupaloista ja cocktailtikun pätkistä. Kaverin parta on tussah silkkiä. Maalaamattomana mahdottoman näköisestä virityksestä kuoriutui hauska esine. Leluja voisi olla kiitollista tehdä enemmänkin nukkekodin lapsille.

Lyhtyjä tein korunosista, pahvista, tulitikuista ja rautalangasta. Muovilevyn leikkaaminen lyhdyn laseiksi onnistui pöytään teippaamalla. Melkein onnistuin olemaan leikkaamatta nurkkataitoksia läpi. Kynttilät ovat fimoa. Kynttilän alla oleva pikaliima huurruttu kuitenkin punaisen lyhdyn lasit, mutta eipä tuo haittaa.

Pitkään odottanut, jostain saatu kolmihaarainen ongenkoukku pääsi kattokruunun rungoksi.

Hyasintin nuput tein tekokukista, maalia pintaan ja paperilehdet ympärille. Sipulina toimii puuhelmi, sekin piti päällystää paperilla. En tiedä olisinko tehnyt saman helpommin massasta, kyllä oli sormet näiden kanssa kömpelöt pitkän askartelutauon jälkeen.

Olin Loppiaisena pitkästä aikaa kerhossakin. Siellä tehtiin jo kovasti kukkia. Omat helmililjani (Muscari) jäävät odottamaan kevätistutuksia, sillä olen vielä talvitunnelmissa, vaikkei meillä ole Helsingissä edes lunta.

Näiden teko oli varsin suoraviivaista, dipataan varsi liimaan ja helmiin (tässä kynsikoristeisiin), muotoillaan hieman ja maalataan. Lehdet leikkasin saksilla varastostani löytyneestä paperista.

Äkkiä onkin taas vuosi vaihtunut, onnekasta ja inspiroivaa vuotta 2020 lukijat!