lauantai 16. maaliskuuta 2019

Pannuja ja vuokia / Pans and Trays

Löysin jokin aika sitten taitavan Erzsébet Bodzasin ohjeen patojen tekoon Dollhouse Miniatures 046/2015 -lehdestä. Valitettavasti en löydä enää linkkiä tuohon näytenumeroon.

Jutun otsikko (Make a pan in a flash) ei aivan kuvaa omaa prosessiani. Minulla meni näissä useampi päivä, toisaalta ennen kyllästymistä tulin tehneeksi useamman kappaleen sekä varioineeksi mainiota ohjetta.


Leikkasin pohjat tukevasta kartongista saksilla ja reunat ohuemmasta katkoteräveitsellä. Kahvat ovat rautalankaa ja pinta akryylimaalia. Kun pannut ovat valmiita, ne on mukava täyttää kaikenlaisella aikaisemmin tehdyllä.


Kakkuvuoka on saman idean variaatio. Tein reunan paperipäällysteisestä rautalangasta. Aitokeraaminen pannunalunen vasemmalla on ostettu toiselta harrastajalta, minulla ei ole tekijästä tietoa.


Leivonnaiset ovat vasta tulleet uunista, joulutortut olisivat saaneet kohota enemmän :)



torstai 7. maaliskuuta 2019

Kirsikoita / Cherries

Muistelin kesällä kauppoihin tulleita kirsikoita. Tummanpunaisia, melkein mustia ja tavattoman makeita. Kun opettelee pyörittämään palloja kolmella sormella yhtäaikaa, nämä eivät ole vaikeita tehdä.

Ohjeista saan taas kiittää Angie Scarria. Kirsikkaohje löytyy hänen kirjastaan Angie Scarr's Colour Book - Nature's Colours For Polymer Clay.


Lautaselle liimatut hedelmät ovat lakattuja, irrallaa ja vaa'assa olevat kirsikat lakkaamattomia. Ero on aika suuri.


Satsuman ohjeen löysin Angien kirjasta Miniature Food Masterclass - Materials and Techniques for Model-makers.


Talousvaaka on myös fimosta tehty, sovelsin Marian uusimman kirjan ohjetta.


maanantai 4. maaliskuuta 2019

Katse etelään / Looking Southward

Kevättalvista kesän kaipuuta tämä kai on: Olen valmistellut joitakin huonekaluja kreikkalaista taloa varten. Tuolit ovat vanhoja Eurominejä, joiden selkänojien nupit katkaisin pois.

Pöytä on itsetehty pahvista, listoista ja valmiista sorvauksista. Kannen laatat sain ystävältä Ranskan matkan tuliaisina kauan sitten. Liimasin ne aika summittaisesti ja saumasin pikasiloitteella. Pesin märällä sienellä ylimääräisen saumausaineen pois.


Kaapin päällystin Eurominin kaakelikartongilla. Kaappia voisin muokata vielä lisää ainakin vaihtamalla nupit, mietintätauko...


Viime syksynä tein aika paljon massa-ruokia. Päivien lyhentyessä kuvaaminen jäi. Tuntui myös, että tekeminen meni liian pieneksi. Työnsin ruuat rasioihin odottamaan, tuntuu että ne muuttuivat paremmiksi sillä tavoin. Pikkuhiljaa niitä on hyvä ottaa esiin ja yhdistellä toisiinsa. Leikkiaika!

En osaisi perkata näitä raukkoja oikeasti. Katselen niitä mieluummin vedessä elävinä. Silti Angien opettama tekniikka oli mielenkiintoinen. Pöytälevyn laatan koko on 5 mm.


Kokeilin tehdä Angie Scarrin ohjeen innostamana paperipussejakin fimosta. Eivät vakuuta minua. Teen niitä jatkossa oikeasta paperista mieluummin. Salaatit olen tehnyt Angien muotilla.


Herne karkasi huomaamatta kulhon alle. Lipaston laatan koko on 13 mm.


Vaaleanvihreän parsakukkakaalin olen tehnyt muotintamalla oikeasta 1:1 vastineestaan.


Jatkoa seuraa...

lauantai 23. helmikuuta 2019

Tapetin vaihto / Changing Old Wallpaper

Hei blogimaailma, tauko on tehnyt hyvää! Kaikenlaista pientä olen tehnyt, mutta kuvaaminen ja julkaiseminen ovat jääneet. Nyt yritän saada taas blogin ajan tasalle. Vaikka talvi on yhä voimissaan, aurinko paistaa taas niin että säteet ulottuvat nukkekodin hämäryyksiin. Sain toissapäivänä kuvattua tämän tänä talvena uudelleen tapetoimani huoneen.

Oivallus tämäkin: Lähes 10 vuoden tyytymättömyyden jälkeen tapetin saa vaihtaa. Olen aivan ihastunut tähän uuteen papukaijatapettiin. Löysin sen Minimaailmasta. Tapetti on tukevaa, mattapintaista paperia, aivan kuin oikeaa tapettia.

Kiinnitys meni melkein nappiin mitaten kaikki seinät ja leikaten aukot oville. Sain hangattua kostealla sienellä suurimman osan vanhaa tapettia pois. Kostea tapetti antoi liimatessa anteeksi ja venyi myös jonkin verran. Vanhassa talossahan tapetti saattaa roikkua löysänä seinällä ja kiristää kulmissa. Liimaukseen käytin Uhun keltaista liimapuikkoa.


Herkullinen tapetti läheltä.


Huone ennen tapetin vaihtoa. Huone näyttää kylmemmältä vai mitä?


Keltaista keltaisella.




Kartanon isännän jokapuolella pursuavat matkamuistot tarvitsisivat lisää hyllyjä ja pöytiä.


 Reutterin teelaiva espanjalaisen pöydän päällä.


Vanha silkkinauha-tyynykin siirtyi tähän huoneeseen. Buddhapatsas on aikoinaan Vietnamista tuotu. Harmi etten ostanut useampaa pienestä hanoilaisesta käsityöpajasta, jossa niitä tehtiin.


Maailmaa nähneen seikkailijan hatun sain aikaiseksi Tarun kipsisellä hattumuotilla. Totesin ettei se ole minun hommaani, mikä ei tietenkään ole muotin vika.


Kevät, vuoden paras aika, lähestyy. Valon lisääntyminen helpottaa pienten esineiden tekemistä ja antaa energiaa. Päivitystauosta huolimatta blogini on elänyt omaa elämäänsä. Jotain on tullut tehtyä oikein, kun vanhat päivitykseni jaksavat kiinnostaa. Kiitos teille kävijät, toivotan elämäänne iloa ja valoa!

tiistai 2. lokakuuta 2018

Laukkuja / Bags and Purses

Syksy on saapunut meille ja päivät lyhenevät kovaa vauhtia. 

Ensimmäisessä kuvassa olevan vihreän laukun tein Marian inspiroimana.


Ohje löytyy hänen uudesta Retroa nukkekotiin -kirjastaan. 
Kyllä meitä pienen maan harrastajia nyt hemmotellaan 
toinen toistaan innostavammilla kirjoilla!


Ohje on 1:12-mittakaavassa, mutta käy 1:6-nukellekin. 
Momoko pyytää vaihtamaan hihnan pidempään.
Laukku on avattava.


Samalla kaavalla tuli tehtyä kerralla monta kirjekuorilaukkua.
 Näitä laukkuja ei voi avata.


Punainen laukku on avattava. Ompelin sivusaumat käsin.


Neuleet ja hame ovat myös itsetehtyjä.


Otin hyllyn alas seinältä ja heti on rauhallisemman näköistä.
Sisustus on edelleen aika karsittu.


perjantai 7. syyskuuta 2018

Hannan neuleopissa / Hanna's New Book and Workshops

Hanna Meroselta ilmestyi alkuvuodesta upea kirja Pienenpieniä käsitöitä, kustantaja Moreeni. Kirjassa on yli 60 ohjetta miniatyyrikokoisten oikeiden käsitöiden tekoon. Tekniikoista on käsitelty neulonta, virkkaus ja neulahuovutus. Ohjeet ovat sovellettavissa koruiksi, nukkekotiin tai isommallekin nukelle. Hankin kirjan aika tuoreeltaan ja olen harjoitellut ohjeiden mukaan pikkuhiljaa. Kirja on todella innostava ja runsas, löydän siitä edelleen uusia asioita.

Osallistuin viime vuonna sekä myös tänä syksynä Hannan inspiroiviin työpajoihin, jotka pidettiin Vantaan opistotalossa, Tikkurilassa.

Sain Hannan opastuksella tehtyä Fridan heinäkuun helteillä aloitettuun mekkoon levenevän helman, hihat neuloin valmiiksi kotona. Turkoosi lanka uhkasi loppua kesken, joten jaoin loppupätkän kahtia ja jatkoin neulomalla oranssinpunaiset raidat hihansuihin ja helmaan.


Kirjan lopussa on nukkekotiharrastajien iloksi painettu miniatyyrikannet sekä -mallisivuja. Päällystin minikirjan kannet oikealla kluutilla. Jouduin muistaakseni kaventamaan selkää hieman, jotta sain suojapaperin yltämään kannen ympäri.


Kurssilla kokeilin myös kudotun näköistä pintaa (linen stich) sekä kotona vohvelipintaa. Ompelin mallitilkut tyynyiksi.


Tein ensin mainittuun niin paljon virheitä, että käänsin sen nurinpäin. Nurjalla puolella onkin kaunis helmimäinen pinta.


Alkuvuodesta neulomassani villatakissa on niin kapeat hihat, että oli haettava malliksi pienikätisin nukke. Hän on odottanut alushameisillaan vaatteita jo aika pitkään. Kieltämättä riisuttavat ja vaihdettavat vaatteet avaavat aivan uusia ulottuvuuksia näihin minihenkilöihin.


Seuraavaan takkiin ehkä muistan lisätä hihasilmukoita käsialani mukaan. Helma on samanlainen kuin Fridan mekossa, mutta levennysosasta tulee pidempi ja neulominen kestää... Kuvassa on 1 mm:n puikot sekä hihansuut odottamassa hakaneuloilla.


Nuket ovat Taru Astikaisen muotoilemia posliininukkeja.

perjantai 31. elokuuta 2018

Korinpunontaa / Basket Weaving

Löysin heinäkuussa Forssan markkinoilta Mineillen-kaupasta ruskeaa paperipäällysteistä rautalankaa kunnon vyyhdin. Sitä piti kokeilla korintekoon ja hyvinhän se toimi joka koossa.

Kuvassa ylin kori on vihreästä kalalangasta, jonka maalasin. Muut olen punonut paperinarusta periaatteella jämät pois kaapista pyörimästä. Lopputulos on sitten aina yllätys.


Ensin syntyi suurempia koreja ja sitten viimein ostoskoreja. Pienemmän teko on aina hankalampaa.


Ylhäällä kuvassa oikealla oleva kori on kalalangasta tehty, muut paperinarusta. Joskus aikaisemmin tekemäni pikku pöydän uudistin sahaamalla syömäpuikoista tehdyt jalat lyhyemmiksi, lisäämällä alatason ja leventämällä kantta rimoituksella sekä maalaamalla uudestaan.


Satoakin on saatu. Omenien teko on aina kiitollista. Retiisien teko oli jo niin pientä, että lehdet tuli laitettua vain kahteen.


Luumujen väritystä olen ihaillut monena kesänä, nyt tuli sitäkin kokeiltua.


Lopulta sain kerättyä rohkeutta myös rottinkituolin tekoon. Rottinki on minulle uusi materiaali.  Se taipuu kosteana kauniille kaarille, mutta tekeminen tiettyyn mittaan symmetrisesti tuntui aika haastavalta. Jouduin lyhentämään etujalkoja useaan otteeseen.


Katsoin hieman mallia oman parvekkeen tuoleista. Rakenne syntyi pikkuhiljaa kokeilemalla usean päivän aikana. Aluksi käytin sidontaan ohutta pellavalankaa, mutta se pörröttyi kosteudessa. Sitten tartuin paperinaruun ja paperipäällysteiseen rautalankaan ja tuoliin tuli tukevuutta.


Istuinosan punoin aluksi erikseen, kiinnitin puolivälissä punontaa runkoon ja jatkoin selkänojaa ylös asti. Toista samanlaista tuskin edes yritän tehdä. Tarkoitus oli aluksi maalata tuoli, mutta jätin sen kuitenkin odottamaan.


Kiitoksia kommenteistanne edellisiin päivityksiin, niitä on mukava saada!