Löysin heinäkuussa Forssan markkinoilta
Mineillen-kaupasta ruskeaa paperipäällysteistä rautalankaa kunnon vyyhdin. Sitä piti kokeilla korintekoon ja hyvinhän se toimi joka koossa.
Kuvassa ylin kori on vihreästä kalalangasta, jonka maalasin. Muut olen punonut paperinarusta periaatteella jämät pois kaapista pyörimästä. Lopputulos on sitten aina yllätys.
Ensin syntyi suurempia koreja ja sitten viimein ostoskoreja. Pienemmän teko on aina hankalampaa.
Ylhäällä kuvassa oikealla oleva kori on kalalangasta tehty, muut paperinarusta. Joskus aikaisemmin tekemäni pikku pöydän uudistin sahaamalla syömäpuikoista tehdyt jalat lyhyemmiksi, lisäämällä alatason ja leventämällä kantta rimoituksella sekä maalaamalla uudestaan.
Satoakin on saatu. Omenien teko on aina kiitollista. Retiisien teko oli jo niin pientä, että lehdet tuli laitettua vain kahteen.
Luumujen väritystä olen ihaillut monena kesänä, nyt tuli sitäkin kokeiltua.
Lopulta sain kerättyä rohkeutta myös rottinkituolin tekoon. Rottinki on minulle
uusi materiaali. Se taipuu kosteana kauniille kaarille, mutta tekeminen tiettyyn mittaan symmetrisesti tuntui aika haastavalta. Jouduin lyhentämään etujalkoja useaan otteeseen.
Katsoin hieman mallia oman parvekkeen tuoleista. Rakenne syntyi
pikkuhiljaa kokeilemalla usean päivän aikana. Aluksi käytin sidontaan ohutta pellavalankaa, mutta se pörröttyi kosteudessa. Sitten tartuin paperinaruun ja paperipäällysteiseen rautalankaan ja tuoliin tuli tukevuutta.
Istuinosan punoin aluksi erikseen, kiinnitin puolivälissä punontaa runkoon ja jatkoin selkänojaa ylös asti. Toista samanlaista tuskin edes yritän
tehdä. Tarkoitus oli aluksi maalata tuoli, mutta jätin sen kuitenkin
odottamaan.
Kiitoksia kommenteistanne edellisiin päivityksiin, niitä on mukava saada!