Massaruokaa / More polymer clay food

Osallistuin Angie Scarrin vetämään työpajaan Vantaalla syksyllä 2015. Teimme punajuuria ja lehtimangoldeja. Valitettavasti en silloin tuoreeltaan ehtinyt kirjoittaa blogiin vaikutelmiani. Tekemäni vihanneksetkin lojuivat pitkään keskeneräisinä.

Oli kuitenkin valtava elämys tavata taiteilija, jonka kolmea kirjaa olen hartaasti tutkinut. Ennen kaikkea mieleen jäi asenne: Massan pyöritys taitaakin olla aika ronskia puuhaa.

Angie Scarrin uusin kirja Colour Book, Nature's Colours For Polymer Clay on ollut suureksi avuksi värien sekoituksessa. Sain viimein hankittua massojen värit, joita hänkin käyttää sekä sekoitettua niistä välisävyt, joihin kirjan värireseptit perustuvat. Etenkin vihreä on ollut aikaisemmin hankala saada uskottavaksi.


Minikoossa on kiva tehdä säilykkeitä, tässä pikkukurkkuja, kanttarelleja ja aprikooseja. Naru on ompelulankaa, lasipurkit ostin Taavanaiselta. Liimasin kanneksi nastan kannan, johon liimasin paperin hieman kiinni ennen langan sitomista.

Tomaatit ovat varmaan jotain eteläistä lajia. Näitä voisi tehdä lisää ja herkutella muodoilla vielä runsaammin. Tein ne samasta oranssista punaiseen liukuvärjätystä tangosta. Valitettavasti en muista, keneltä olen ostanut kuvan kauniin pyyheliinan.

Angie Scarr esittelee Colour Book  -kirjassaan näiden chilien tekoa. Lisäksi olin ostanut häneltä Suuren Snadin markkinoilta 2015 muotin Calyx / Flower Mould. Tein sillä näiden palkojen kannat.

Alkuharjoittelun jälkeen muotti toimi hienosti. Ensimmäinen kerta varren noustessa hedelmän mukana ulos muotista tuntui melkein taikuudelta. Linkki Angien videoon tässä.

Uutenavuotena syötiin uunissa kypsennettyjä kastanjoita. Kuvassa näkyy hyvin lakatun ja lakkaamattoman pinnan ero. Minulla on vielä käytössä vanhaa Fimo-lakkaa, jonka pullon korkissa on sivellin kiinni. Hyvin helposti sitä tulee laitettua liikaa.

Angie on ryhtynyt käyttämään Renaissance-vahaa. Kerääntyyköhän siihen pöly kiinni, onko kokemuksia? Toisaalta, jos se kelpaa Angielle, niin kyllä se kelpaa minullekin.

Kun ruokaa alkoi syntyä, oli kesken kaiken paneuduttava korienkin tekoon. Tein päre- tai ehkä paremminkin lastukoreja ensimmäistä kertaa. Käytin kaapista löytyvää paksuhkoa paperia ja maalasin korin pinnan kolmeen kertaan akryyliväreillä. Sanka on paperipäällysteistä rautalankaa, jonka kiersin kaksinkertaisena itsensä ympäri.

Sisällä on retikoita ja inkivääriä, raastettuna yhdessä soijakastikkeen kanssa hyvä lisuke aterialla.

Kastanjat, retikat ja inkivääri olivat kyllä huvittava näky keittiön pöydällä yhdessä live-malliensa kanssa. Mies siitä vinoilikin. En saanut kaikesta kuvaa, koska oikeat 1:1-ruoat on syöty :)