maanantai 20. maaliskuuta 2017

Uusi koira / New Dog

Sain vihdoin neulahuovutettua ensimmäisen koirani! Sen säkäkorkeus on hulppeat 85 cm. Päästä ja vartalosta tuli liian raskaat. Seuraavalla kerralla lisään villaa hieman hitaammin.


Kartanon vanha koira on aivan innoissaan. Se on Hannalta kauan sitten hankittu.


Tulokas on varautuneempi, uudessa paikassa kun on.




Saisikohan keittiöstä ruokaa?


Tytär toi listan koiraroduista, joita HÄN toivoisi minun tekevän (hänelle). Katsotaan...

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Nojatuoli ja nallet / New Armchair and Teddies

Rupesin verhoilemaan toistakin vanhaa nojatuolia edellisen kaveriksi, mutta lopulta käytin vanhoista osista vain käsinojat. Tuolin muotokin muuttui lähes täysin, sillä istuinosa kasvoi joka suuntaan. Jalat ovat puuhelmet, joiden läpi löin naulat. Tämän kanssa meni useampi päivä ja hetki.


Käsinojissa on kaunis muoto, ne ovat puuta, muut osat ovat pahvia, kapalevyä ja vanua. Verhoilu on silkkiä. Värisävy on toista tuolia hieman punaisempi ruskea, joka kyllä kuvissa näyttää vaaleanpunaiselta.


Nukkekotiharrastajien fb-ryhmässä on näkynyt toinen toistaan hauskemman näköisiä neulahuovutettuja koiria. Siitä innostuneena päätin kokeilla huovuttamista pitkästä aikaa. Ensin syntyi kissoja, sitten nalleja. Tässä nallet, pidempi ruskeanenäinen on 6 cm pitkä.


Istumapaikasta on tainnut tulla kiistaa, vaikka hunajapurkkikin on avattu.


Palautan heidät kohta lastenhuoneeseen, uutta tuolia ei saa sotkea!


keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Pieniä projekteja / Small Projects

Paljon kiitoksia kommenteistanne edelliseen blogipäivitykseen!

Kaikenlaista pientä on tullut taas tehtyä.

Verhoilin Minimunduksen nojatuolin uudelleen. Lisäksi tein tuoliin sopivan rahin. Kangas on dupionsilkkiä, mitä löysin onnekseni näytepakan eri väreissä kirpputorilta. Kuvioton kangas rauhoittaa kartanon kirjastohuonetta.


Nojatuoli oli monta vuotta turkoosinvihreää, löyhäkudoksista keinokuitua, josta en pitänyt. Allaoleva kuva on vuodelta 2011.


Tein kiikarin ja kaukoputken Susannan kirjan ohjeilla, nekin kartanon kirjastohuoneeseen. Taas on niin hämärä päivä, että jouduin kuvaamaan esineet nukkekodin ulkopuolisissa lavasteissa.


Kunnostin hieman gramofonia, joka on oikeasti teroitin.


Kukkasipulit pääsivät ruukkuihin sammaleen kera.


Jälleen yksi laventeli tuli tehtyä, en kyllästy tähän kasviin koskaan. Lipasto on myös Minimunduksen.


Helmilaatikkoakin on tullut pengottua, ensin parien etsintä tuntuu hankalalta, sitten pikkutavaroiden kokoamista ei malttaisi lopettaa.


Lopuksi vielä patinointia, käytin kuvan ruostutus-ainetta. Valitettavasti se on hyvin kallis Helsingin keskustan askartelukaupassa, huomasin sen pari vuotta sitten olevan Berliinissä käydessäni siellä puolta halvempi!


Ruostutusaineen alla on kerros tummansinistä Humbrol Enamel -maalia, joka kuultaa hieman lävitse. En saanut niin voimakasta efektiä aikaan kuin pakkauksen kuvassa on. 1-aineen jälkeen pinta oli tummanharmaa, 2:n jälkeen alkoi muodostua turkoosia kuviota ja hentoa ruostepintaa lähinnä painaumiin ja muihin kohtiin, missä 2-ainetta oli runsaasti.

Mielenkiintoisia efektejä kyllä syntyi, kun kyse on kemiallisesta reaktiosta eikä ihmiskäden jäljestä. Laitoin molempia aineita useita kerroksia prosessin kestäessä päiviä. Hauskasti kerrosten alta ei enää erota, mikä esineen osa on metallia, mikä muovia.